Varnjan kirkko

1600-luvulle saakka ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksia toimitettiin rinnakkain Konstantinopolin ja Jerusalemin liturgisen kaavan kanssa. Vuonna 1652 Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Nikon aloitti uudistukset, joiden tarkoituksena oli yhtenäistää tavat ja opit Konstantinopolin äitikirkon kanssa. Samoihin aikoihin oli myös Konstantinopolin ortodoksisen kirkon liturgia muuttunut. Venäjän tsaari Aleksei I tuki patriarkka Nikonia. Tsaari ja patriarkka kutsuivat apuun monia ulkomaalaisia neuvonantajia (erityisesti Kreikan ja Ukrainan uniaattikirkon pappeja), mutta tukeutuivat osittain myös omiin näkemyksiinsä. Kaikki uskovaiset ja papit eivät suinkaan kannattaneet uudistuksia. Heidän mielestään kyse oli muinaiseen perintöön nojaavan kristillisen auktoriteetin hylkäämisestä, ortodoksisen historian halveksimisesta ja tien avaamisesta edelleen uudenaikaistumiselle ja maallistumiselle.

Vuosien 1681 ja 1685 kirkolliskokoukset antoivat siunauksen niin kutsutulle idän inkvisitiolle, jonka myötä alkoivat vanhauskoisten vainot. Juuri tuolloin 1600-luvun lopulla ensimmäiset venäläiset vanhauskoiset saapuivat Peipsin rannoille Mustveen ja Kallasten seudulle.

Varnjan vanhauskoisten rukoushuone on lämminhenkinen ja viihtyisä paikka Peipsin rannalla upeine ikonostaaseineen. Paikallisen vanhauskovaisen tarinoiden myötä saat mielenkiintoisen yleiskuvan vanhauskoisten elämästä ja historiasta. Käyntiin kannattaa varata noin tunti – vierailu ja lämmin kokemus on sen ajan arvoinen!